Formula 1:n historian hurmaavimmat autot

Moottorien karjunta, kuuma asfaltti ja vaihtumaisillaan olevat valot pitävät otteessaan autourheilufaneja kausi toisensa jälkeen. Grand Prix -ajoja järjestetään ympäri maailmaa ja mukana olevat kilpa-autot ovat herättäneet mielenkiintoa maailmanmestaruussarjaa kohtaan 1950-luvun alkuajoilta lähtien.

Autojen turvallisuus ei ollut tuolloin pääosassa, sillä vain nopeudella oli väliä. Vuosina 1937-1951 käytetty Alfa Romeo 158/159 “Alfetta” olikin pippurinen kilpa-auto, joka voitti sen ajamasta 54 kilpailusta hurjat 47, puhumattakaan ensimmäisten Formula 1 –maailmanmestaruuksien kotiinviemisestä. Toinen ajan legenda on Maserati, joka voitti mestaruuden vuonna 1954. Valitettavasti talli ei kuitenkaan pysynyt pitkään pinnalla, mutta automallina se muistetaan vielä nykyäänkin. Samoin myös hain kuontaloa mukaileva kaksisieraiminen Ferrari 156.

Ulkonäöltään putkimaiset Alfetta tai Maserati eivät juurikaan muistuttaneet Ferrari 641:ä, joka on paljon modernimman näköinen kilpa-auto. Ferrari käytti sitä kaudella 1990 ja auto osoittautui kauden aikana erittäin kilpailukykyiseksi kilpa-ajoneuvoksi. Kuutta voittoa ja kilpailun nopeinta kierosta, kolmea paalupaikkaa sekä 14 palkintosijoitusta vastaan on vaikea väittää muuta.

Ferrarin valta-asemasta huolimatta se ei kuitenkaan ole ainut upeiden ja nopeiden autojen valmistaja. Saksalainen tiimi loi silmiinpistävän radikaalin F1-auton Eifellandin mallin 21, joka ei kuitenkaan saavuttanut osakilpailuissa ainuttakaan MM-pistettä. Ulkonäkö meni tässä tapauksessa nopeuden edelle. Toista oli innovatiivinen Brabham BT46b, jolla voitettiin F1-mestaruuksien lisäksi Formula 2:n ja Formula 3:n mestaruudet. Kuuluisin Brabhamin puikoissa ollut kuljettaja lienee kiistatta ollut Niki Lauda.

Radalla viilettävä kuusirenkaiset Williams FW07D ja FW08B –mallit, jotka saivat myös yleisön huomion. Tämä auto keskittyi kuljettajan turvallisuusvaatimuksiin laskemalla auton massakeskipistettä ja parantaen näin auton ohjattavuutta. Auton aerodynamiikka oli parempi kuin kilpailijoilla. Valitettavasti säännöksiä kuitenkin muutettiin ja pyörien lukumäärä rajoitettiin neljään, jolloin tämä malli hävisi radoilta.

Nykyään kisoissa toisistaan ottavat mittaa tallien vuonna 2014 lanseeratut 1,6-litraiset turbomoottorit. Hevosvoimat jylläävät Mercedesillä Nico Rosbergin ja Lewis Hamiltonin alla. Niin Williams kuin Ferrarikin panevat varmasti tuulemaan uusilla autoillaan ja aika näyttää, kuinka pitkälle ne Bottasin ja Räikkösen vievät. Mahtavaa moottoriviihdettä ja upeita ajoneuvoja on varmasti luvassa.

Historian parhaat F1-tallit

Kilpailu moottoriurheilun kuninkuudesta on kivenkovaa. Historiansa alussa F1-sarja oli pääosin italialaisten Alfa Romeon ja Maseratin käsissä niinkin paljon, että järjestäjät muuttivat sääntöjä tasaväkisemmän kisan takaamiseksi. FIA:n päätös kisata 2-litraisilla Formula 2 -luokan autoilla kuitenkin lisäsi Ferrarin ylivoimaa entisestään, kiitos Enzo Ferrarin ja hänen vallankumouksellisen Ferrari 500 –mallin. Ferrarin ilo loppui yllättäen lyhyeen, kun kaudella 1954 päivitetyt säännöt sallivat jälleen 2,5-litraiset moottorit ja voittajan saappaisiin astui uusi johtaja, saksalainen Mercedes-Benz.

1960-luvulla moottorisääntöjä vaihdettiin vielä moneen otteeseen ja mestaruudet kulkivat Ferrarin ja Englantilaistallien, kuten Lotuksen, Cooperin, Brabhamin ja BRM:n välillä. Aikakausi toi myös sponsoroinnin mukaan bisnekseen ja siivet autojen perään. Autoissa oli uusia ulkonäöllisiä seikkoja, kuten kiilanmuotoinen runko sekä kuljettajien pään yläpuolelle ilmestynyt suuri ilmanottoaukko. Myös renkaiden määrä vaihteli, sillä kaudella 1976 Tyrrell esitteli vallankumouksellisen 6-renkaisen Tyrrell P34-autonsa. Tämä mailli kuitenkin vedettiin pois kisoista melko nopeasti. ja 1980-luvulta alkoi tähän päivään asti kestänyt teknologian ja tehokoneiden valtakausi. Lukuisista muutoksista niin säännöissä, autoissa kuin teknikassakin on yksi asia on säilynyt samana – vauhdin huuma! Viimeistään 1990-luvun lopussa McLarenin ja Ferrarin kaksintaistelu, toisin sanottuna Häkkinen vastaan Schumacher, naulasi suomalaiset televisioiden ääreen. 2000-luku oli todellakin Michael Schumacherin ja Ferrarin aikakausi.

Nyt kotikatsomoissa jännitetään, miten Räikkönen pärjää tuoreen isyytensä myötä F1-kisoissa uuden kauden 2015 Ferrarin ratissa. Kimin mukaan uuden SF15-T-auton upea ulkomuoto ei vielä kerro tarpeeksi sen tehosta, joten vasta ensimmäisten testikilometrien jälkeen voidaan keskustella sen kilpailukyvystä.

Suosittu Betsafe näyttäisi olevan suomalaisten F1-kuskien kannattajien näkökulmasta erityisen hyvä pelisivusto, sillä sivuilla Räikkösen voittokertoimeksi annetaan huimat 75. Vallan varteenotettava kerroin, sillä Ferrari uskoo kykenevänsä kuromaan umpeen uudella voimanlähteellään hallitsevan maailmanmestarin Mercedeksen etumatkaa. Viimeisin Ferrarin maailmanmestaruus on vuodelta 2008 ja uutta tavoitellaan kiivaasti. Toisen kotikuskimme, Bottasin voittokerroin Betsafessa on 35, mikä kuvaa hyvin Mercedesin moottoreihin luottavan Williams voiton todennäköisyyttä, vaikkei Williamsilla vielä olekaan taskussaan yhtä montaa titteliä kuin Ferrarilla. On vain odotettava kauden 2015 virallista aloitusta ja katsottava, mihin tallien tehot riittävät. Lyömällä vetoa kisajännitys tietysti moninkertaistuu.

Upeita autoja

Upeaa autoa verrataan usein kauniiseen naiseen, eikä ihme! Pitkien säärten tavoin auton kiiltävä metallipinta ja sulavat muodot saavat päät kääntymään. Jotkut ihastuksesta, jotkut kateudesta. Kauniin ulkomuodon ohella auton tehot ja suorituskyky ovat tärkeitä. Unelmien auto on hyvännäköinen, tehokas ja nopea. Varustetaso pitää sisällään kaiken mahdollisen mitä merkiltä saa.

Nämä vaatimukset täyttää erinomaisesti hillityn kevyt Bugatti Veyron. VW-konsernin omistama urheiluauto on omistajalleen uniikki, sillä jokainen ajoneuvo kootaan ja valmistetaan yksilöllisesti käsityönä. Veyronin erikoisuutena on saksalaisen Dieter Burmesterin suunnittelemat äänentoistolaitteet ja futuristinen ulkonäkö. Näitä harvinaisuuksia saa Suomen teiltä bongailla, sillä Veyron on yksi maailman nopeimmista autoista 1 200-hevosvoimaisella W16-moottorilla yltäen yli 431 km/h huippunopeuteen. Halpaa kyytiä tässä autossa ei saa, sillä sen hinnassa ainakin seitsemän numeroa.

Toinen katseenkääntäjä on kaksiovinen Porsche 911, jota on saatavilla kolmella eri korimallilla. Klassisen tyylikäs urheiluauto on yksi alan tunnetuimmista ja tämän takamoottorisen auton pyöreä muotoilu on monien mielestä eräs autohistorian onnistuneimmista. Takavetoisuuden vuoksi 911:n ajotuntuma on kuitenkin aina ollut haastava ja omalaatuinen, vaikka kyseessä onkin erittäin tasapainoinen auto.

Urheiluautoista puhuttaessa Ferraria ei voi jättää mainitsematta. Varsinkin virtaviivainen punainen paholainen eli Ferrari F430 jättää monet vain tuijottamaan sen pyöreitä takavaloja 4,3 litran Ferrari/Maserati V8-moottorin ansiosta. Tässä mallissa on suuri määrä yksityiskohtia ja se on edeltäjiään kurvikkaampi ja aerodynaamisempi. F430:ssä käytetään myös niin kutsuttua E-Diff-järjestelmää, tietokoneohjattua kitkalukkoa, joka säätää voimanjakaumaa ohjauskulman ja keskipakoisvoiman mukaan lisäten ajonautintoa.

Uskomattomia autoja pääsee näkemään myös erityisesti James Bond -elokuvissa, joista isobritannialainen Aston Martin on takuulla tunnetuin. Jo kaikkiaan 50 vuotta jatkunut brittiautonvalmistajan ja agentin yhteistyö on hellinyt urheiluautojen ystäviä elokuva toisensa jälkeen. Jäämme innolla odottamaan seuraavaan ainutlaatuiseen Aston Martin DB10:een tutustumista. Keräilijät hierovat varmasti jo käsiään yhteen saadakseen yhden vain kymmenestä valmistetusta mallista.

Automaalauksen aatelia

Maalipinta voi todellakin muuttaa auton ulkönäön täysin. Ferrarin punainen on jo elävä legenda ja jokainen on varmasti nähnyt hulppeita ajoneuvoja elokuvissa kiitämässä pitkin Beverly Hillsin tai Miami Beachin katuja. Esimerkiksi Need for Speed -elokuva on täynnä toistaan upeampia kaaroja ja varmasti jokaisen autohullun mieleen.

Värien käytössä mikään ei ole pyhää ja autojen pintoja voi koristella värien lisäksi erilaisin kuvioin, muodoin tai piirroksin. Esimerkiksi John Lennonin Rolls-Royce Phantom V oli taideteos itsessään keltaisella pohjamaalilla sekä sitä koristavilla punaisilla ja sinisillä kuvioillaan. Beatlesin pojat tuntuivat todellakin pitävän huomiota herättävistä ajoneuvoista, sillä myös George Harrisonin Mini oli maalattu kirkkaan punaiseksi ja sitä peittivät mystiset intialaissävytteiset piirrokset.

Kokonaisen auton erikoismaalaus voi käydä kukkaron päälle ja halutessaan voi automaaliin sijoittaa pienen omaisuuden. Jopa kilpa-autossa tärkeään osaan nousee tehojen jälkeen sen näyttävyys. Esimerkiksi uuluisat artistit, kuten Andy Warhol, David Hockney ja Roy Lichtenstein ovat antaneet töidensä koristaa BMW:n rata-autoja. Kyseessä on todellakin oma taiteenlajinsa, eikä pelkästään värin ruiskuttamista auton pintaan! Oman menopelisi maalaamiseen voit ottaa vinkkiä artikkelistamme Katseet kääntävä menopeli.